Suositut tekstit

tiistai 27. syyskuuta 2011

Soinille terveisia, etta takas en tuu

Taalla ollahan nyt sitte ja ei tasan kaduta. Lentokoneet pysyi ilmassa ja paasin Prahaan. Sinikka oli valmiiks varannu meille hostellista huoneen ja eka yo vietettiin siella. Illalla kaveltiin Prahassa Vltava-joen varrella ja ihasteltiin taloja ja nattia hiljaista kaupunkia. Kaupungilla oli tosi hiljasta eika nakyny paljoa populaa. Suottaapi johtua siita, et oli sunnuntai.

Aamulla nautittiin hostellissa ilmanen aamiainen ja sen jalkeen lahettiin vahan kavelemaan Prahan ydinkeskustassa. Kauaa ei ehditty siella olemaan, koska kahdelta lahti bussi Pisekiin. Oon huomannu, etta vaikka taalla maksaa kaikki aivan tolkuttoman vahan, niin silti palvelu on ystavallisempaa ja monipuolisempaa, ku Suomessa. Meidan bussimatka Prahasta Pisekiin maksoi 115 korunaa eli noin 4 ja puol euroo ja siella jaeltiin kuulokkeita, lehtia ja ilmasia juotavia. Sama patee joka paikassa.

Pisekissa paastiin heti meidan uuteen kamppaan ja kirjotettiin vuokrasopimus. Kamppa on ISO ja mulla ja Sinikalla on molemmilla omat huoneet ja sitte on iso eteinen, iso olohuone, iso keittio ja kylpyamme. Tilanpuutetta ei oo, eli tervetuloa vaan kylailemaan. Paastiin myos kaymaan meidan koulussa ja tavattiin muutama paikallinen opiskelija. Koulu oli aika pieni, mut vaikutti silta, et siel on hyva yhteishenki.

Eilen ja tanaan kaytiin ulkona syomassa ja ma en vaan jaksa lakata ihmettelemasta naita hintoja. On kans tullu harvinaisen selvaksi, et koulun ulkopuolella englannin taidoilla ei oo mitaa merkitysta. Pisekissa melkeen kukaan ei osaa englantia, mut saksaa kaikki sit taas tuntuu osaavan. Kaikkein hauskinta on, kun kaupoissa ja ravintoloissa myyjat tajuaa, etten ma ymmarra yhtaan mita ne sanoo, ni silti ne jatkaa hopinaa. Tsekkilaiset on erittain kovia puhumaan. Liikennevalot ei taalla oo mitenkaan mummoystavallisia, koska kavelijoille palaa vihree valo hyvalla tuurilla ehka noin kaks sekuntia. Autoilijat on tosin aika rauhallisia ja huomioi hyvin jalankulkijoita.

Ens viikolla taal on meidan koulun jarjestama kansainvalinen filmifestivaali ja vaihtarit paasee tietysti kattelemaan meininkeja. Talla syyslukukaudella on kuulemma vaan kuus vaihtaria eli nelja muuta mun ja Sinikan lisaks. Ei olla muita viela tavattu, mut uskon et kun on niin pieni ryhma, ni varmaan muodostuu aika tiivis porukka.

Nyt nautiskellaan mahtavasta ilmasta, koska taalla on tosi kuuma. Lahemmas kolmeakymmenta astetta. Toevottavast saadaan kohta jonkunnakonen netti meijan kampille, niin osaisin sit kayttaa nappiksiaki. Tanaan illalla on luvassa kiva koti-ilta. Ostettiin kampille kylpysuolaa ja -oljya + iso kasa kynttiloita. Asunnosta loytyy myos kasa vanhoja vinyyleja ja kauhee maara kirjoja. Hyllysta loytyy mm. tuulen viemaa tsekiksi.

Pitakaahan hauskaa kouluissa ja harjotteluissanne. <3

lauantai 24. syyskuuta 2011

Laukut pakattuna

Hei vaan hei kaikille!
Tässä tää paljon puhuttu blogi nyt sitten on. Meikäläinen on siis huomenna jättämässä Suomen kolmeksi kuukaudeksi ja kansoittaa Tsekissä Pisekin kaupunkia. Nämä kolme kuukautta eivät ole pelkkää lomailua varten vaan tarkoitus ja pointti on opiskella omaa alaani vastaavassa koulussa. Niille jotka eivät tiedä, olen nyt kaksi viime vuotta opiskellut Tampereen ammattikorkeakoulussa Virroilla käsikirjoittamista ja kuvallista ilmaisua ja olen Jenni Juhola. Jos jotakuta kiinnostaa, täs on Tsekin koulun sivut http://www.filmovka.cz/famo/en
Yksin en reissuun lähde, vaan mukaan tulee luokkakaverini ja ystäväni Sinikka.

Oon aina halunnu kokeilla asua vähän pidemmän aikaa jossain ulkomailla ja nyt tarjoutui sitte sopiva sauma toteuttaa tämä haave. Viime vuonna suht samoihin aikoihin alotin tän vaihtoonlähtö - prosessin ja suurinpiirtein siitä saakka Tsekki on ollut mun unissa ja ajatuksissa. Huomenna tosiaan sitten on kauan odotettu päivä ja nyt tällä hetkellä ei vaan pienet Jemppu-eläimen aivot pysty käsittelemään sitä tietoa, että huomenna todellakin on se lähtö. Ehkä ihan hyvä näin, koska muuten vois nuppi seota innostuksesta eikä tulis uni.

3.10. alkaa sitte varsinainen koulu Pisekissä. Tää viikko vietellään kaupunkiin ja tsekkiläisiin tapoihin tutustumisen merkeissä. Meille on Pisekissä varattuna kolmen hengen vuokrakämppä ja sinne päästään muuttamaan maanantaina. Nyt kun on viimeiset neljä kuukautta ollu lähestulkoon tekemättä yhtään mitään, niin on ihan tajuttoman kivaa päästä taas kouluun. Mielenkiinnolla odotan, et pääsee tutustumaan tsekkiläisten kanssaopiskelijoiden elämään ja uskon ja toivon, et ammattitaito karttuu kolmen kuukauden aikana paljon. Tsekki on ainakin tunnettu menestyvistä animaatioista ja muutenkin sieltä tulee laadukkaita leffoja. Jokainen, joka väittää lapsuutta viettäneensä tietää taatusti myyrän. Tulossa onkin yks kurssi animaation perusteita ja se on semmonen oikee sokeripala mulle siitä kurssilistasta, jonka siellä suoritan.

Pyrin päivittelemään blogia sitten, kun Tsekissä tapahtuu jotain jännää, eli luultavasti suht usein. Lukee ken tahtoo.

Heipat Suomelle! Moikat Tsekille!